Talvinen koira

Näin meillä viime sunnuntaina. Lumista, ulkoilurikasta joulua!

Powered by Qumana

Höperön taivas

Lupailuni kirjoittaa tämä bloggaus sunnuntain puolella epäonnistui, siitä huolimatta avaudun perjantaista 11.12.2009.

Wollmeisen  nettikaupankotisivuilla on perin kattavat tiedot siitä, kuinka päästä pääkallopaikalle. Puhumattakaan siitä kaukomatkaajalle tärkeästi informaatiosta: koska kauppa on auki pulliaisille. Toisin kuin infossa kerrotaan menee Pfaffenhofeniin junia useammin kuin kerran 45 minuutissa. Ainakin tuona perjantaina junia meni puolen tunnin välein, sinne ja takaisin Müncheniin. Junailua varten kannattaa ostaa automaatista Bayern ticket, sillä voi matkustaa mielin määriin saman vuorokauden aikana Baijerissa. Niin junalla, kuin muilla julkisilla. Näin olen ainakin ymmärtänyt. Me ostimme tiketin lipunmyyntipisteestä, jossa lippu oli 2 euroa kalliimpi, hurjat 30 euroa. Junailu Saksassa on periaatteessa aika kallista, mutta kun tyytyy "paikkiksiin" ja ottaa selvää tarjouksista, pääsee aika halvalla. Tällä Bayern ticketillä voi matkustaa ainoastaan RE- ja RB-junissa, ei niillä tosi nopeilla ICE-junilla, jotka eivät Pfaffenhofenissa pysähdykään. Arkiaamuisin lippu on voimassa klo 9 aina seuraavan aamuyön kello kolmeen. Viikonloppuisin lippu taitaa toimia hiukan laajemmalla aikavälillä. Samalla lipulla voi liikkua 5 aikuisen ryhmä, joten matkustus on halpaa kuin makkara! Nürnbergin reissua varten ostimme uuden lipun seuraavana päivänä, hyvin toimi. Tämä näin tiedoksi kaikille kiinnostuneille.

Matka Münchenin rautatieasemalta Pfaffenhofeniin kesti noin puoli tuntia. Perillä pitää mennä raiteiden ali, sillä laituri on väärällä puolella kaupunkia. Mielestäni annettu ohje oli hiukan epäselvä tässä kohtaa, tai sitten mä olen vaan pahvi, joka unohti tulostaa kartan matkaansa. Münchener Straße kulkee aseman ohitse ja päästäksemme sille, me käännyimme radan alitettuamme oikealle. Tätä sitten talsittiin, kunnes tulimme Y-risteykseen, jossa ei ollut minkäänlaista suojatietä. Yli vaan korokkeen kohdalta ja varo niitä kovaa ajavia saksalaisautoja! Y-risteyksestä siis viistosti vasempaa. Samaa katua talsitaan, kunnes tullaan Schulstraßen risteykseen, josta ohjeen mukaisesti käännytään vasempaan. Talsitaan 50 metriä ja kauppa on kulkusuunnasta katsottuna oikealla puolella tietä. Mikäli ei ole vielä varannut tarpeeksi rahaa mukaan, on siellä Raatihuoneentorilla pankkiautomaatteja, joista saa jopa 5 euron seteleitä! Tässä tarkempaa kuvaa
Näytä suurempi kartta. Ravelryn München ryhmän Rohrspatz & Wollmeiseen viittava kartta on sitten väärästä Pfaffenhofenista, joten siihen ei kannata nojautua.

Ensi vaikutelmani liikkeestä oli jotain lievän pettymyksen ja ällityksen välimaastosta. Pettymys tuli siitä, että olin kuvitellut kaupan suuremmaksi ja ällitys siitä langan määrästä! Langat pistivät melkein mykäksi.



Heti aluksi kysyttiin kieltä, jolla asioidaan ja seuraavaksi tarjottiin kahvia. Melko mainiota! Olimme äidin kanssa sopineet, että kaupassa saa käyttää aikaa kaksi tuntia, joten kävin asiaan :D Samaan aikaan kanssamme kaupassa oli ranskalainen pariskunta, nainen valitsi lankaa ja mies joi kahvia. Kysyivät meiltä olimmeko tulleet kaupan takia. Tuskin äiti, mutta minä kyllä. Tässä kohtaa minulle myös selvisi, että nainen sohvalla oli Wollmeise-Claudia.

Ostoslistojen lankojen ostaminen oli helppoa. Valitessani useampia vyyhtejä samaa lankaa auttoi Claudia löytämään mahdollisimman hyvät vyyhdit. Palvelu oli siis erinomaista. Tosin hiukan harmitti, kun ylpeänä kehaisin juuri saaneeni paidan valmiiksi Kürbiksestä, sanoi värjäri, ettei väri sovi minulle. Yhdessä tuumin etsimme sitten uuden värin, joka sopii tällaiselle semipellavapäälle. Uuteen paitaan on sitten tarjolla Aquariusta.

Kaikkia värejä ei tosiaankaan ollut saatavilla kaupasta ja kaupassakin olevat värit eivät välttämättä vastanneet kuvausta. Himoitessani Saami-väriä kysäisin, mikä langoista on lähimpänä oikeaa. Hetken mietittyään Claudia tokaisi, ettei mikään oikeastaan vastaa sitä, mitä pitäisi olla. Eipä sitten tarvinnut ostaa sitä matkalaukkua rasittamaan. Raku-Regenbogenia ei ollut sielläkään, eikä Johannisbeer & Brenesselia. Jälkimmäistä olin ilokseni saanut vaihtokauppana juuri ennen matkaa. Omat tuliaiset olivat ne hankalimmat, muut olivat anteneet niin tarkat tiedot, mutta itseni olin melkein unohtanut. Kaikkea kaupasta ei vaan voinut ottaa matkaansa, vaan piti tyytyä Naturaliin, Mosekseen, Gazpachoon, Feldmausiin ja Aquariukseen. Eiköhän niillä hetken pärjää.

Tarjolla olisi ollut myös pitsilankaa, aivan muutama vyyhti Mollya, vanhemman "tuotannon" Lammdochwollea ja harvinaisempia twin-lankoja fluffya ja wild thingia.

Mikäli pääset käymään kaupassa, älä unohda vierailla vessassa! Vaaleanpunaiset seinät, jonne voi kirjoittaa terveisensä, kristallikruunu katossa ja ruusuja pöntön kannessa!

Powered by Qumana

Matka sinne ja takaisin - Eevun tarina

Torstaina 10.12. klo 13.00 istui vieressäni jännittynyt nainen, äitini. Kone lähtisi kohta liikkeelle noustakseen ilmaan. Sydämmen lyönnit tihenivät ja tuskan hiki tuntui käsissä. Muutamaa tuntia myöhemmin olimme turvallisesti Münchenin lentokentällä ja kokeneen matkailijan elkein suuntasimme hotelliimme.

Niin, olin viikko sitten onnellisesti Saksassa tutustumassa joulumarkkinoihin ja jumalaiseen Wollmeise-myymälään Pfaffenhofenissa. Seuraavassa tiivistetysti kuvakertomuksena matkamme:

Torstai 10.12.


Ensimmäisen päivänä emme ehtineet Münchenin keskustaan ennen auringonlaskua.


Näiden vuoksi sinne mentiin: markkinoiden.


Neue Rathaus. Gotiikasta huolimatta raatihuone on todellakin uusi raatihuone. Rakennus on valmistunut joskus 1800-luvulla.


Jokaisen turistin pakollinen vierailukohde: Hofbräuhaus. Huomaa vannoutuneen siiderinnauttijan juomavalinta: vehnäolut. Perunasalaatit olivat maistuvia ja olut täyteläistä.

Perjantai 11.12.

Kuvat puhukoot puolestaan.


Tämä näky kohtasi melkein heti ovesta sisään astuttuani.


Ja tämä.


Lankaa valitsemassa. Tämä kummallinen rajaus on siksi, ettei Claudia näkyisi kuvassa. Itselleni en siis hymyile.


Taivaallista lankaa. Sitä oli pökerryttävän paljon.


Nobody is Perfect -seinämä. Tämän langan sai tosiaan 10% prosentin alennuksella. Pakko myöntää, etten ollut kovin innokas penkomaan hyllyä, ehkä sen väriepäjärjestyksen vuoksi. Tosin minulle etsittiin sieltä kaipaamani Moses joululahjaa varten.


Valmista tuli!



Yli kahden tunnin urakan jälkeen on kaupan edessä onnellinen ostostelija. Langat ovat viisaasti piilossa, jokuhan olisi voinut nyysiä ne.


My precious! Huomauttaisin, että tässä on lankoja kolmelle "höperölle".


Piti päästä vielä illalla ulkoiluttamaan kameraa. Neue Rathaus, taas kerran.


Tunnelmallista oli, vaikkakin torstaina ja perjantaina satoi vettä.

Lauantai 12.12.

Yön aikana oli satanut lunta ja ilma oli pakastunut. Suomalainen oli kuin kotonaan.


Frauenkirchen tornit, Münchenin tunnukset.




Nürnbergin joulumarkkinoilla. Junamatka Münchenistä Nürnbergiin oli valaiseva. Mikäli matkustat Saksassa RE- tai RB-junilla, mene ajoissa laiturille, väijy itsellesi hyvä paikka tungoksessa, ole sopivasti röyhkeä ja etsi itsellesi mahdollisimman nopeasti istumapaikka. Muussa tapauksessa sinulle käy kuten meille. Minä lattialla pyörävaunussa ja äiti penkillä vieressä. Olipa erityisen nautittavat kaksi tuntia, maisemistakin näki vain puiden latvat. Takaisin tullessa tekniikkamme oli hioutunut täydelliseksi ja saimme oikein kunnon istumapaikat.


Koska mukana matkassa olleet matkaoppaat rajoittuivat Etelä-Baijeriin, jäi tämä Nürnbergin nähtävyys meille epäselväksi. Äitini kyllä jonotti pyörittämään aidassa roikkunutta rengasta, lampaita kun olemme.




Keisarinlinnan muurien sisäpuolella. Nürnbergissä sijaitsee yksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan linnoista. Kaupungin historiallinen merkitys oli syy siihen, miksi kansallissosialistinen puolue piti kokouksensa Nürnbergissä. Valittevasti meillä ei ollut aikaa vierailla entisellä puoluekokousalueella eikä edes Albrecht Dürerin museossa, joka sentään sijaitsee keskustassa.



Sunnuntai 13.12.

Viimeiseksi vierailukohteeksi valitsimme Dachaun keskitysleirin. Paikan vaikutus oli mykistävä.

Powered by Qumana

Craft - kädentaito

Meillä jännitettiin eilen Top Chef -sarjan finaalin viimeistä osaa. Realityohjelmista kyseinen sarja on kuulunut meidän molempien suosikkeihin Suomen ensi esityksistä lähtien. Elämme mukana sarjan tunnelmassa, melkein haistamme ruuan nenässämme ja kaikkitietävinä arvostelemme ruokia ja kokkeja, vaikkemme ruokaa pääsee maistamaankaan.

Minulle sarja tarjoaa ennen kaikkea kädentaitoja. Tämä tuli esille myös oman suokkini Richard Blaisin eräässä kommentissa. Hän puhui kädentaidosta ruuanlaittamisen yhteydessä. Toki kokki tarvitsee muitakin taitoja, joista kunnollinen makuaisti lienee kärjessä, mutta kädentaidoton kokki olisi yhtä tarpeeton kuin maku- ja hajuaistiton.

Sana craft tuli esille myös toisessa yhteydessä eilisen finaalin aikana. Sarjan päätuomarin Tom Colicchion ravintolaketjun nimi on ytimekkäästi Craft. Suomennetaanko sana taidoksi vai kädentaidoksi riippunee yhteydestä, ja kun kyseessä on ravintola molemmat suomennokset ovat mielestäni sopivia. Sanaan craft sisältyy oikeastaan kaikki oleellinen, ikävä kyllä brittienglannissa sanalla taitaa olla negatiivinen konnotaatio, tosin kuin amerikanenglannissa.

Kouluissa opiskellaan taito- ja taideaineita. Näitä ovat käsityö (sisältää tekstiili- ja teknisen työn), kotitalous, kuvataide, liikunta ja musiikki. Kaikissa harjoitetaan jotain taitoa, oli se sitten koordinaatiota tai hienomotoriikkaa. Samalla kaikki voidaan mieltää taideaineiksi, sillä jokainen näistä aineista muuttuu taiteeksi taitavissa käsissä. Näillä aineilla on merkitystä pyrittäessä ammatilliseen koulutukseen, lukioon haettaessa aineet eivät ole niin merkityksellisiä ellei oppilas hae eritystehtävän saaneeseen lukioon.

Taidon merkitys tunnustetaan, mutta saako se kuitenkaan ansaitsemaansa arvoa? Ollessani opetusharjoittelussa Norssissa kuuntelimme erästä vanhempainiltaa, jossa vanhemmat valittivat siitä kuinka tekstiilityön tuntien myöhäinen ajankohta estää harrastuksiin pääsemistä. Tässä kysyisessä luokassa ts-tunnit oli sijoitettu jaksossa kahdeksi kaksoistunniksi ja yhdeksi yksöistunniksi. Opettaja oli yhdistänyt yksöistunnin osaksi kaksoistunteja nipistämällä välitunnista ja venyttämällä viimeistä tunti hiukan pidemmäksi, sillä yhden tunnin kerta on oppiaineessa yhtä tyhjän kanssa. Ilmeisesti osalle vanhemmista käytäntö ei sopinut, harrastukset olivat oppiainetta tärkeämpiä. Mielestäni tästä vanhemman mielipiteestä heijastui hänen arvomaailmansa, johon kädentaidot eivät kuuluneet.

Kädentaidot vaativat jatkuvaa harjoittamista. Oli kyseessä sipulin leikkaaminen, kirjonta tai soittaminen, ei kisällistä tule mestaria ilman kunnolista, pitkäjänteistä harjoittelua. Tämän aasinsillan kauttaa pääsen takaisin aiheeseeni: Top Chef -ohjelman kilpailijat ovat erinomainen esimerkki siitä, mitä syntyy kovan työn ja harjoittelun tuloksena. Omatkin oppilaani ihmettelevät kuinka neulon niin nopeasti tai osaan silmämääräisesti mitata kahden senttimetrin päärmeen oikein. Harjoituksella, on vastaukseni. Taidosta en kehtaa puhua, suomalainen kun olen. Silti taidosta pitäisi puhua enemmän, minunkin. Tarvitaan aina joku kimmoke ja tässä tapauksessa se oli realityohjelma, jossa osallistujilla on todellista taitoa. Minua ei kyseeseen kilpailuun voisi laittaa, ruuanlaittotaitoni ovat vielä kehitysvaiheessa. Maksan mielelläni maistuvasta, yllätyksellisestä ja unohtumattomasta ruoka-annoksesta, siinä missä toivon muiden maksavat hyvin tehdyistä kädentaidon näytteistä ja arvostavan taitoa työstää puuta, kangasta, metallia... Ilman niitä taitoja emme olisi tässä missä olemme. Usko pois!

Powered by Qumana

Kantapään kautta

Kantapään neulominen ei ole ollut helppoa aiemminkaan! Alla olevasta artikkelista voi lukea, kuinka kantapään neulomista pyrittiin välttämään jo 72 vuotta sitten. Itselleni kyseinen neulos on tuttu unisukistani, joissa kantapäättömyys on vain hyvästä. Sopii kysyä miksi artikkelissa mainitaan erikseen kyseisen mallisen sukan sopivan urheilun lisäksi miehille ja lapsille. Miksei kantapäätön sukka sopinut myös naiselle?

Neulokaa sukka ilman kantapäätä!
Julkaistu Lotta Svärd -lehdessä 3/1937

Talviurheilussa tarvitaan monenlaisia lämpimiä varusteita, joista lapasen valmistus jo selostettiin viime numerossa. Tällä kertaa tarkastelemme vielä yksinkertaisen urheilusukan tekotapaa.



Urheilusukkien kanssa käytettävät puolisukat voidaan helposti valmistaa käyttäen n.s. kierremallia, jolloin päästään monimutkaisen kantapään neulomisesta. Tällainen sukka neulotaan suoraan pussiksi, joka jalkaan vedettynä soveltuu täydelleen jalan mukaan johtuen jo mainitusta kierreneuleesta, jolla se valmistetaan.
Urheilusukiksi sopivaa lankaa on nykyään liikkeissä runsaat valikoimat. Halpaa ja kaunista on myös kotona kehrätty värjäämätön villalanka, joka saa olla tavallista sukkalankaa paksumpaa. Puikotkin valitaan tavallisia sukkapuikkoja paksummiksi.
Silmukoita luodaan parillinen lukumäärä n. 12-14-16 silmukkaa puikolle. Ensimmäinen kerros neulotaan vuoroin neljä silmukkaa oikein – neljä nurin. Seuraava kerros neulotaan samoin, mutta nämä neljän ryhmät siirtyvät yhden silmukan verran vasemmalle. Viimeisellä puikolla pitää olla yksi silmukka vähemmän kuin muilla, jotta oikein ja nurjan silmukan ryhmät säilyvät yhtä leveinä ja jatkuvat kierteisesti.
Näin jatketaan kerros kerrokselta kunnes sukka on sopivan pituinen (sukka on sovitettava jalkaan kosk'ei kantapäättömän sukan pituutta voida muuten tarkoin määrätä).
Loppukavennukseksi sopii sädekavennus. Kierteet loppuvat kauniista jos koetetaan sovittaa kavennus (ylivetämiskavennus) oikean raidan alkuun tai loppuun.
Sukan suuosa neulotaan viimeiseksi. Siitä tehdään mahdollisimman koristeellinen koska se käännetään kengän päälle. Kaunista saadaan joko käyttäen kuvioneuletta tai jäljentämällä silmukoista. Jälkimmäisesti on tässä muutama esimerkki. Kuviot on ommeltu värikkäillä langoilla.



Kierresukka sopii paitsi urheilutarkoituksiin myös miesten ja lasten sukaksi. Se on nim. hyvin kestävä johtuen siitä, ettei kantapäällä ole määrättyä paikkaa, vaan voidaan sukkaa kääntää jalassa mielin määrin.

Glory Lyytinen

Powered by Qumana

Liipasinsormilapanen - 70 vuotta talvisodan syttymisestä

Tein pro graduni viime vuonna Lotta Svärd -järjestön varusjaoston toiminnasta. Siinä sivussa pääsin lukemaan vanhoja Lotta Svärd -lehtiä, jotka olivat myös osa graduni aineistoa. Alla oleva ohje on julkaistu talvella 1939 Lotta Svärd -lehdessä. Teksti on suora kopio alkuperäisestä. Kirjoitusvirheet ovat alkuperäisiä ja niin myös neulontajärjestys. Toivon, että tutkimustyötäni kunnioitettaisiin siinä määrin, että minut mainitaan mahdollisten lainausten yhteydessä. Kunnia ohjeesta kuuluu toki sille anonyymille lotalle, joka tämän on lehteen kirjoittanut, mutta ilman minua ohje ei teidän silmiinne olisi päätynyt.

Villakäsineitä sotapojillemme Julkaistu Lotta Svärd -lehdessä 16/1939

Panitteko lähtijän mukaan villakäsineet, oikein sellaiset paksut ja lämpimät, joissa on niin pitkä ja suppea suu, että ranne pysyy lämpimänä, vaikka takin hiha hieman kiikastaisikin ylöspäin ja joissa peukalon lisäksi myöskin etusormea varten on kudottu oma tuppensa, joten käsinettä ei tarvitse kiskaista pois, kun käsitellään kivääriä, auton rattia tai hevosen valjaita.

Jos lähtijä ei tuollaisia käsineitä saanut, niin nyt kiireesti niitä kutomaan – eli neulomaan! Valmistetaan komeat käsineet sekä omaisille että monille muillekin. Eihän joka lähtijällä ole ketään, joka häntä varten kudinpuikkoja kilauttelisi.

Harmaata villalankaa, niin kotikehruista kuin tehdasvalmisteistakin, on vielä kaikkialla saatavana, on emäntien kirstuissa maalaistalojen ullakoilla, on kauppojen hyllyillä ja lisää tulee tehtaista. Nyt vain kiireesti kudintyöt käyntiin.

Käsineiksi sopii hyvin tavallinen käsin neulottava sukkalanka ja sitä paksumpikin lanka, puikkojen tulee olla kyllin paksut, joten neuleesta tulee pehmeätä ja joustavaa. Neuleohje on seuraava:

Silmukoita luodaan 56, siis kullekin puikolla 14, tavallisen sukkalangan ollessa kysymyksessä, paksummasta langasta vähemmän, esim. 12 s. puikolle. Käsineen suussa neulotaan 2 silmukkaa oikein, 2 s. nurin ja kuten sanottu, tämän ranneosan tulee olla pitkä, 13–14 cm pituus on hyvä.

Sen jälkeen neulotaan vain oikeita silmukoita ja heti kämmenosan ensimmäisellä kerroksella aloitetaan lisätä silmukoita peukalokiilaa varten. Ensimmäisen puikon lopussa, ennen kuin viimeinen silmukka neulotaan, lisätään 1 s. kiertämällä lanka puikolle, seuraavan puikon alussa neulotaan 1 s. ja lisätään 1, samoin kiertämällä lanka puikolle. Sitten neulotaan 2 kerrosta ja taas lisätään silmukoita samoilla kohdilla, toisella kertaa jää lisäysten väliin jo 4 silmukkaa. ­– Kun lisätty silmukka neulotaan, otetaan se kiertäen puikolla, muuten muodostuu työhön reikä. – Näin menetellään siksi, että silmukoita on lisätty 8 kertaa, aina 2 kerrosta välillä neuloen. Sitten tehdäänkin jo peukalo.

Peukaloon käytetään kiilan muodostavat 16 silmukkaa, jotka ovat kahdella puikolla, sekä niitä yhdistävälle kolmannelle puikolle luodaan 11 silmukkaa, joten peukalossa on 9 silmukkaa kolmella puikolla. Työn muut silmukat siirretään joko langalle tai toisille puikoille, joten puikot vapautuvat peukalon neulomiseen. Kun peukalo on 7 cm pituinen, supistetaan se neulomalla 2 yhteen, 2 s. väliin, 2 yhteen jne. Sitten 1 kerros supistamatta ja taas supistetaan samoissa kohdissa kuin ensi kerralla, sitten kerros supistamatta ja supistetaan sekä viimeiseksi vedetään lanka viimeisten 6 silmukan läpi ja päätetään hyvin.

Peukalon juuresta otetaan silmukat puikolle ja työtä jatketaan 5 cm pituudelta, jonka jälkeen aloitetaan etusormen neulominen. Jos ensin neulotaan oikean käden käsine, otetaan etusormea varten 8 niistä silmukoista, joita peukalon juuresta oli otettu puikoille, niiden lisäksi 10 silmukkaa käden päälle tulevasta osasta ja näitä silmukoita yhdistävien puikkojen väliin lisätään 6 silmukkaa. Etusormi neulotaan 8 sm pituiseksi ja supistetaan samoin kuin peukalo.

Loput silmukoista neulotaan yhteiseksi tupeksi kolmelle jälellä olevalle sormelle, jotka siinä pysyvät lämpimämpinä kuin jokainen erillisessä. Tämä on osa on yhtä pitkä kuin etusormi ja supistetaan kuten sukan kärki.

Ylläolevin mitoin tehty käsine on iso ja naisen hentoisessa kädessä se näyttää oikein hirmu suurelta, mutta kun sen vetää kouransa lämmikkeeksi, hän sanoo "Juuri tällainen tulee miehen käsineen olla." Ja jos tuo käsine sitten vielä on rakkaan omaisen tai muun lämpimästi maansa puolustajia ajattelevan naiden omin käsin valmistama, tuntuu se miehestä kaksinverroin lämpimältä.

Mitenkä käsineet sitten saadaan sotapojille? Lähipäivinä alkavat kenttäpostit toimia ja niiden kautta lähetetään kääröt omaisille. Muille voidaan ne toimittaa kotiseudun Suojeluskunta- tai Lottajärjestön kautta.

Powered by Qumana

Paniikki, paniikki, paniikki

Luulin olevani valmistautunut kaikkeen, mutta taas joulu näyttäisi tulevan yllätyksenä. Ganeshasin listan pohjalta tein omani, jotta voisin hillitä paniikkiani. Jotenkin pelkään, ettei tavoitteeni panikoimattomuudesta tule täysin täyttymään.

• Huivi äidille. Lanka hankittu.
• Sukat isälle. Langat hankittu ja keritty.
• Sukat veikalle. Ohje hankittu, lanka keritty.
• Huivi veljen vaimolle. Ohje ja lanka plakkarissa.
• Villatakki veljentytölle. Takakappaletta ehkä 1/3 valmiina.
• Huivi anopille. Ollut melkein valmiina jo pari kuukautta.
• Sukat apelle. 1/3 valmiina. Aloitettu eilen.

Näiden lahjojen lisäksi pitäisi vielä keksiä jotain veljenpojalle, kummipojalle, miehen siskolle ja tietenkin sille miehelle. Ettei ehtisi liikaa viettää vapaa-aikaa, ensi viikon torstaiksi pitäisi saada valmiiksi eksegetiikan kirjallinen osuus, jota en tietenkään ole vielä saanut aloitettua. Sitten vielä se oma Kurpitsa, jonka tahtoisin ottaa valmiina paitana mukaan Saksaan. Ei mitään stressiä, ihan rauhassa vaan.

Powered by Qumana

Komeron tyhjennys

Myyrään seuraavat kerät hyvään kotiin. Langat ovat olleet koirataloudessa. Olen pyrkinyt pitämään Nuutin ja langat erossa toisistaan. MYYTY! 1. Wollmeise Lacegarn - Gianduia 100 % superwash villa 300 grammaa - 1590 metriä 38 euroa + postikulut MYYTY! 2. The Sanguine Gryphon Bugga! - Western Grapeleaf Skeletonizer 80% superwash merinovillaa, 20% kashmiria, 10% polyamidia 113 grammaa - 377 metriä Aivan uskomattoman pehmeää. Todella vaikeaa saada, mutta väri on vaan niin väärä minulle. 30 euroa + postikulut MYYTY! 3. Handu Handdyed Laamasilkkivilla - Avokado ja Metsämansikka 35% suomenlampaan villaa, 35% mulberrysilkkiä ja 30% kotimaista laamanvillaa yht. n. 100 grammaa - 360 m 25 euroa + postikulut MYYTY ! 4. Schoppel Wolle Admiral Bambus Seide 60% villaa, 20% silkkiä, 20% bambua 100 g - 420 m 9 euroa + postikulut 5. Sereknity Yarn & Fiber Sock Options Shimmer - Secret Garden 60% superwash merinoa, 30% bambua, 10% polyamidia 113 g / 380 m 18 euroa +postikulut MYYTY 6. Fleece Artist Sea Wool - Carousel 70 % merinovillaa, 30 % Seacelliä 112 g - 350 m 14 euroa + postikulut 7. Cherry Tree Hill Supersock - Silver streak 100% Superwash merinovilla 113 grammaa - 384 metriä 15 euroa + postikulut

8. Novitat, 3 kerää, yhteensä 6 euroa

Ostotarjoukset kommentteihin, kiitos. Voin toimittaa langat myös Helsingin neuletapaamisiin.

Powered by Qumana

Aurinko näyttäytyi tänään

Powered by Qumana

Huomenna destash

Päätin päästä eroon joistakin langoistani. Niinpä huomenna pistän tänne läjän lankaa myyntiin. Mukana menossa ainakin seuraavat yksilöt...


Wollmeise Lacegarn: Gianduia


Ylimmäisenä oleva Seawool ja melko alhaalle sijoittuva Sereknityn Shimmer -sukkalanka (viher-violetti).


Ilulaiset


Bugga!

Eipä muuta. Rahat menevät hyvään tarkoitukseen: Saksan matkan matkakassan kartuttamiseen. Nyt menen jatkamaan viikon pääpuheenaihettani: iltapukua viidessä illassa ja yhdessä lauantaissa. Morjens!

Powered by Qumana

Lottovoitto

ei osunut meidän kotiin eilisessä arvonnassa. Ei, vaikka näin unta voitostamme. Pah! Hurja viiden rivin sijoituksemme tuotti kolme oikein, kolmella eri rivillä. Edellisviikolla olisimme voittaneet euron, jos kaupan täti olisi kuunnellut minua pyytäessäni lisävoittoluokat. Himpskatti! Aina ei vaan voi voittaa. Hiljaiseloni selittyy lukuvuodella. Iltaisin ei vaan tunnu olevan aikaa tai kiinnostusta istua koneen ääreen. Puikkojen ääreen olen kyllä istunut useammankin kerran. Olen siis jopa saanut jotain valmiiksi, enkä vaan keskittynyt uusien neuleiden aloittamiseen, jota sitäkin on tapahtunut. Ginger (Rävellä se!) Malli: Tikrun / Mari Muinosen Palmikkomyssy (Side Cable Hat, malli nro 12), VK / Designer Knitting, Autumn 2009 (Rävellä se!) Koko: Tuli pienempi kuin ohjeessa, johtuen tiheyden muutoksesta. Ohuempi lanka, tiheämpi neulos -> siispä pienempi pipa. Sopii hyvin käyttäjän päähän. Puikot: Bambuiset sukkapuikot, koot 4 mm ja 5 mm Lanka: Cascade Yarnsin Venezia Worsted (Secretwool), väri Ginger (160) Menekki: 56 grammaa Pidän pipostani! Langan silkki tuo pintaan ihanaa kiiltoa, eikä lanka myöskään kutita niin paljon kuin täysvillainen lanka. Kuten kuvasta voi huomata, palmikoissa on virhe. Huomasin erheeni vasta pääteltyäni pipon, eikä purkaminen huvittanut yhtään. Enköhän siis kestä elää virheeni kanssa. Malli oli ihanan nopea neuloa. Pipa pääsi puikoilleni perjantai-iltana äidin ja isän luona ja päättely tapahtui lauantai-iltana samassa paikassa. Sunnuntaina olikin kiva ulkoilla veljenlasten, veikan, äidin, isän ja Nuutin kanssa uuden pipan lämmittäessä korviani. Työmatkoillani olen neulonut, nukkunut, lukenut Johdatusta Raamattuun (verkkosivuaineopinnot yleisestä teologiasta meneillään) ja neulonut uudemman kerran. Seuraavat sukat valmistuivat lähes ainoastaan erilaisissa liikennevälineissä, toki silmukoiden luominen tapahtui meidän kotisohvalla, mutta viimeisen sukan päättely tapahtui auton etupenkillä matkalla Helsingistä mökille. Simpukka (Rävellä se!) Malli: Nancy Bushin Gentleman's Plain Wintersocks with Dutch Heel, kirjasta Knitting Vintage Socks Koko: 45 Puikot: Knit Pro Symfonie sukkapuikot, 2.5 mm Lanka: Fleece Artistin Sea Wool (Titityy), väri Seastrom Menekki: 116 grammaa Onhan ne aikamoisen isot! Minkäs teet, jos siipan jalka on kokoa kanootti? Pidin ohjeesta, se oli erittäin selkeä ja hyvin kirjoitettu. Hollantilainen kantapää, joka ei kuvassa näy, oli nopea ja helppo neuloa, kantapään kulutuksenkestävyys jää nähtäväksi, samoin myös langan. Sukkaa neuloessa pystyi helposti lukemaan kirjaa, mistä johtuen teen itselleni samanlaisia. Olen jo pidemmän aikaa halunnut yhdistää neulomisen ja lukemisen ja vihdoinkin löysin mukavan mallin siihen. Toki perussukkaa neuloessa voisi myös lukea, muttei se olisi yhtä hienoa. Aloin neuloa sukkia ensin Cookie A:n Sam -ohjeella, mutten oikein jaksanut näpertää ja nysvätä. Purin sukan alut ja aloitin uudelle ohjeella, jonka jälkeen sukat valmistuivat melkein hetkessä. Neuloessani näytti siltä, että lanka loppuu kesken toisen sukan, joten tilasin uuden vyyhdin Colorsongilta (toki piti tilata myös vyyhti ihanaa Seasilkiä, kun kurssi oli niin halpa). Uudelle vyyhdille ei ollut tarvetta, joten siitä syntynee joululahjasukat apelle. Syyslomalla olimme mökillä sienestämässä ja kävelemässä metässä. Oli ihanaa! Tosin ihanuus hiukan karisi, kun aloitin uudet sukat. Halusin päästä neulomaan Wollmeisen Twin -sukkalankaa, sillä uudet syyskenkäni kaipaavat villasukkia kelien tässä vielä viiletessä. Ennen lähtöämme ostin Yarnissiman KawkawEsque -sukkaohjeen (Rävellä se!) ja tutustuin Ravelryssä ohjetta koskevaan keskusteluun, pitihän saada hiukan vihiä miten ohje on neuloutunut. Eräässä postauksessa kävi ilmi yhden neulojan neuloneen sukat kahdessa illassa! Argh! Pakkomielle sai alkunsa ja lomaillat menivät melkein pilalle. Pakko neuloa, pakko saada valmista... Ei tullut sukkaa per ilta, tuli 3/4 sukkaa kolmessa illassa. Pakko saada valmista -mieliala sai aikaan sen, etten osannut enää laskea ja melkein valmiista jalkaterästä piti purkaa puolet, koska olin tehnyt lisäykset liian harvassa. Tältä sukka näytti loman loppuessa (nyt olen hiukan pidemmällä): Dandy (Rävellä se!) Lanka: Wollmeise Sockenwolle Twin, väri Löwenzahn Huolimatta siitä, että olen mukana Lankalaatikossa, lankaa tuntuu tulevan sisään ovista ja ikkunoista! Neuleretriitissä ostin uusia ja muiden neulojien kotona marinoituneita lankoja. Wollmeise-päivitys sattui juuri syyslomalla aamutuimaan ja Colorsongilta oli pakko ostaa yllämainitusta syystä. Selityksen makua... Oli ihania värejä, ihania lankoja. Nyt tulee kuitenkin stoppi. Ihan oikeasti. Pitää säästää rahaa kaikkien aikojen lankaostoksiin, joista lisää joulukuussa. Colorsong -ostot ja syysloma-Wollmeiset ovat vielä kuvaamatta. Milloin ihminen ehtii neuloa kaikki lankansa?

Powered by Qumana