Syysloman koittaessa perheemme, joka vielä toistaiseksi koostuu kahdesta aikuisesta ja koirasta, suuntasi koiratta kohti Lontoota. Iloksemme ystävämme Aleksi asuu siellä ja tarjosi meille majapaikan kommuunin olohuoneesta. Viime kerralla olimme majoittuneena jonnekin Notting Hillin lähitienoille hotellissa, jossa hiiri söi suklaani! Aleksi vakuutti, ettei heillä ole hiiriä, kiitos kissan ja matkalle saattoi lähteä.
Sitä perinteistä kuvaa Lontoosta
Matka oli loistava, joskin jaloissa ja kasvavassa vatsassa tuntui aika ajoin rasituksen seuraukset. Tällä kertaa keskityimme museoihin, joissa emme viime kerralla ehtineet käymään. Edelleen jäi käymättä parikin kohdetta, joten Lontoo kutsunee meitä vielä tulevaisuudessa. Minulle vierailu oli kolmas 15 vuoden sisällä ja siipalle varmastikin yhtä mones, tosin mr. J on viettänyt Lontoossa kokonaisen lukuvuoden Queen Maryn Collegessa. Minulla oli siis matkan aikana kaksi mainiota opasta.
Iltapäiväteellä
Klassinen iltapäivätee oli jäänyt molemmilta aiempina vuosina kokematta, joten ensimmäisen päivän kohokohta oli tee Hyatt Regencyssä. Pelkästään hotelli, viisi tähtä, marmoria, sulotuoksua vessoissa, tarjoilijoita liki enemmän kuin asiakkaita, sai aikaan ällistyksen tunteita. Itse tee jatkoi samalla linjalla. Syötävää oli paljon ja tee hyvää, meitä pidettiin kuin kukkaa kämmenellä. En ole koskaan syönyt niin hyviä valkosuklaadonitseja tai perinteisiä skonsseja. Tosiaankin donitsin päällä oli ihan ehtaa suklaata, niin hyvin se otti ja suli sormiin. Tee maksoi aikalailla, mutta pidimme kiinni päätöksestämme ja siitä olemme tyytyväisiä.
Taka-alalla kuppikakku, edessä mitä lie
Ennen teetä pistäydyimme Tate Britainissa, jossa saattoi unohtaa itsensä. Ikäväksemme pre-rafaeliitit jäivät näkemättä, sillä mm. juuri se huone oli suljettuna.
Teoksen nimi taisi olla Top Gun. Tarvinneeko muuta lisätä?
Victoria & Albert Museumiin oli avautunut aivan upeat uudet keskiaikaa ja renessanssia esittelevät näyttelytilat. Valoa oli riittämiin ja nähtävääkin enemmän kuin jaksoi katsoa.
Leonardo Da Vincin muistikirja.
Hämmentävästi Da Vinci kirjoitti kaiken peilikuvana. Vasenkätisenä hänen oli helpompi kirjoittaa ilman sotkuja oikealta vasemmalle, silloin kuitenkin teksti tuli ns. väärinpäin. Tämä ei ilmeisesti ollut kovinkaan tavatonta hänen elinaikanaan, toisin kuin nykyään.
Minä odotin eniten V&A:n vaatehistoriaosastoa, joka tuotti aikamoisen pettymyksen. Liikaa vaatteita 1900-luvulta ja liian vähän aiemmilta vuosisadoilta. Tähän on toki olemassa erittäin hyvä syy, materiaalien tuhoutuminen valossa, mutta silti olin pettynyt. Olisin niin halunnut nähdä museon kokoelmiin kuuluvan 1600-luvun reinin kreivin asun.
Lacroix'n helma. Tämä puku jakoi mielipiteet, minä puolesta ja Mr. J vastaan.
Kureliivi erityisesti vapaa-aikaan ja liikuntaan!
Tarvinneeko selitystä?
Tämä miehen epämuodollisempi dress coat 1800-luvulta on aikas jännä, hihi.
Seuraavaksi: pakollinen käsityöosuus.
Ebba (
Ravelry)
Malli: Suvi Simolan Ebba
Koko: M
Lanka: Rowan Felted Tweed - Herb
Menekki: 1 kerä
Puikot: 3.25 mm ja 3.75 mm
Muuta: sain melkein valmiiksi ennen kuin päätin purkaa ja aloittaa resorin pienemmillä puikoilla. Riittipä pidempään neulomista.
Kuvat napsaistiin matkalla Tate Moderniin. Museossa oli aivan liikaa ihmisiä, mutta taide oli loistavaa! Ensimmäistä kertaa nautin niistä museoiden kannettavista jakkaroista, Otus ja minä kiitimme mahdollisuudesta istuutua välillä.
Ai Weiwein tilateos museon pohjakerroksessa. Teos koostuun sadoistatuhansista posliinisista auringokukansiemenistä. Niillä on saanut aluksi kävellä, mutta siemenistä irronnut pöly aiheutti terveysriskin työntekijöille, joten saatoimme vain hivellä siemeniä. Jokainen siemen on käsintehty!
Millenium Bridge ja Wrenin suunnittelema St. Paulin katedraali
Sunnuntai oli omistettu Spitalfieldsille, Brick Lanen markkinoille ja Columbia Roadin kukkamarkkinoille.
Tiedän, että britit tykkävät puutarhoistaan, mutta Hey come on! Tää meni hiukan liioitteluksi.
Kuppikakkuja!
En ostanut metriäkään lankaa Lontoosta. Rowan on täällä halvempaa, tai melkein. Kävin iKnit Londonissa, johon petyin. Tilkkutyökankaita sen sijaan tarttui mukaan, Columbia Roadilla sijaitseva
Beyond Fabrics oli ihana! Libertystä olisin halunnut ostaa heidän layer cakeja, mutta ne maksoivat liikaa. Tarkoituksena oli ostaa pikkuiselle Designer's Guildin Elephant and Castlea, mutten ymmärtänyt tilata sitä kauppaan ajoissa, joten kangas jäi odottamaan minua varastoon. Onneksi Aleksi lupasi hakea kankaan ja postittaa sen tänne, mikäli kangas on halvempaa Lontoossa.
Kaikkein turistimmat paikat jätimme välistä. Olemme molemmat käyneet ne läpi jo aiemmilla kerroilla, joten saatoimme vain nauttia suurkaupungista ja niistä hiukan pienemmistä nähtävyyksistä. Mikäli kuitenkin olet joskus menossa Lontooseen ensi kertaa, kannattaa jokin perusturistimesta tarkastaa. Tower on kallis, mutta rahan arvoinen, mikäli osut Beefeaterin kierrokselle. Madame Tussaud's oli hieno 15-vuotiaalle, mutten enää sinne rahojani haaskaisi. British Museum on loistava, ilmainen ja upea! Tällä kertaa emme voinneet mennä sinne, sillä aikaa vain oli liian vähän. Suosittelen museota kuitenkin kaikille historiasta edes vähän kiinnostuneille. Menkää katsomaan mitä kaikkea on muilta varastettu!
Tekstit
