April is the cruellest month, breeding
Lilacs out of the dead land, mixing
Memory and desire, stirring
Dull roots with spring rain.
T. S. Eliot
Me olemme jälkijättöisinä hämäläisinä aloittaneet kevään odotuksen. Sunnuntaina istutimme siemenet, joista toivomme kesämmällä kuoriutuvan muun muassa pensaspapua, ananaskirsikkaa, basilikaa (kahta eri laatua) sekä chiliä.

Kuitenkin ennen kesää olisi mukava syödä jotain tuoretta ja itsekasvatettua. Niinpä meillä kasvaa vielä tällä hetkellä sanomalehden alla suojassa herneenversoja. Maltan tuskin odottaa niiden kasvamista, sitä makua ja väriä. Olenko muuten kertonut, että pidän vihreästä?

Kesän ja taimien odottamisen tekee mielekkääksi hyvä kirjallisuus. Tänään kotiin tullessani löysin eteisestä pitkään odottamani Cookie A:n
Sock Innovations -kirjan. Odottamattomien vastoin käymisten seurauksena, jotka pitkälti liittyvät tietokoneiden viheliäisyyteen, en ole vielä kunnolla ehtinyt tutustumaan kirjaan. Onneksi hyvää kannattanee odottaa.
Puput halusivat mukaan kuvaan
Rairuoho näyttäisi kasvavan juuri oikean kokoiseksi pääsiäiseen mennessä. Ihanaa ja voi tätä vihreyttä!
Kuka sanoi, että pääsiäismunat ovat vain lapsille?
Kun sisällä ovat kasvit vasta heräilemässä kevääseen ja sen jälkeen koittavaan kesään, on parvekkeellamme jo kesä. Muutama viikko sitten lämpömittarimme rekisteröi yli +30 asteen lämpötiloja. Lasituksen sisäpuolella meitä onkin jo pari viikkoa tervehtineet kauniisti kukkivat narsissit.

Narsissien ja tämän Benjamin Franklinin sanaleikin kautta toivotankin iloista pääsiäistä!
Those have a short lent, who owe money to be paid at Easter.