Kesällä Helsinki on kauneimmillaan. Mikäpä kaupunki ei näyttäisi parhaita puoliaan aurinkoisella ilmalla kaikkien kasvien viheriöidessä?
Viime kesinä meillä on ollut sohvasurffareita ympäri maailman, parhaillaan vihreällä sohvallamme nukkuu pariskunta Yhdysvalloista. Surffaus on hieno tapa tutustua ihmisiin ja oppia hiukan enemmän muista kulttuureista tapoineen, urheilulajeineen ja ruokineen. Olen myös oppinut paljon omasta kotikaupungistani, kaksi kesää sitten vierailin ensimmäisen kerran Helsingin Tuomiokirkossa ja Uspenskin katedraalista. Tavallisina kesäpäivinä ne ovat niin lähellä, mutta samalla tavoittamattomissa. Vieraan kanssa liikkuessa kiinnittää huomiota ehkä hiukan erilaisiin asioihin, kuin kiiruhtaessaan ratikasta toiseen ruuhka-aikana.
Lähden viettämään keskikesän juhlaa Pohjois-Hämeeseen Längelmäveen rannalle. Näihin ajatuksiin ja tunnelmiin:
Ma oksalla ylimmällä
oon Harjulan seljänteen,
niin kauas kuin silmäin siintää,
näen järviä lahtineen.
Kas Längelmävesi tuolla
vöin hopeisin hohtelee
ja Roineen armaisen aallot
sen rantoja hyväelee.
P. J. Hannikainen
6 kommenttia:
Mukavaa juhannusta!
miten meni saippuoinnit?
ps. puoliskolle nimpparionnittelut :)
Eln: saippuoinnit menivät hyvin, emme tosin voineet tehdä yhtä haluamaamme saippuaa, koska lähikauppa ei myy maapähkinäöljyä. Kiitän puoliskoni puolesta onnitteluista ja lähden kylvämään vielä mangoldin ja salaattien siemeniä. Näiksä meiän uurastuksen tulokset? Käyks kateeks? ;D
en oo käyny mestoilla, mutta oon jo etukäteen varma, että kateekshan se varmaan käy...
Eln: Onneksi S. Ritola on lupautunut siistimään teidänkin palstaa. Teidän kurkuilla ei tosiaan näytä menevän kovin kehuttavasti, ikävää. Puolisko halusi istuttaa vihannesportulaukkaa, joka ei ole oikein näyttänyt itämisen merkkejä. Pistin toisen portulaukkapläntin matalaksi ja istutin tilalle mangoldia. Paha ihminen... Toivottavasti se mangoldi itää.
Lähetä kommentti