maanantai 27. heinäkuuta 2009

Raum

Johtajaritari valloitti yksinään kaupungin, jossa muistetaan sanoa, että raumalaiset porvarit komennettiin vastaperustettua Helsinkiä asuttamaan. Pistettiin helsinkiläistynyt hämäläislikka hetikohta ruotuun. Ei sovi kutsua Raumaa pikkukaupungiksi. Rauma oli kyllä aivan ihastuttava kaupunki, vaikkei viikonlopun säät ritaria suosineetkaan. Lapsiperhevierailun jälkimainingeissa soi päässäni Paukkumaissi ja mielessä pyörivät lasten iloiset ilmeet, jotka eivät hyytyneet edes kaatosateessa. Vanha Rauma oli juuri sellainen kuin odottaa saattaa - kaunis. Itseni hämmästykseksi en vieraillut yhdessäkään museossa, vaan ihastelin historiaa, katuja ja kujia kävelemällä. En tiennyt mitä olisi pitänyt odottaa Mustan pitsin yöltä, mutta jotenkin Rauman kuuluisa pitsi näytteli vaivaista sivuosaa vierailuni aikana. Siitä huolimatta pienessä heräsi into ryhtyä nypläämään, edes muutaman iskun verran. Ehkä varastossa majaileva nypläystyyny pitää tuoda kosketusetäisyydelle.

Raum

Raumaa ja aurinkoista viikonloppua odotellessani päätin ommella vaateparren. Pitkällisen tuskastelun ja pähkäilyn jälkeen valitsin kaavaksi Burda Easy Fashion (vår/sommar 2009) -lehdessä olleen tunikan. Mietin kyllä Ihanat mekot ja tunikat -kirjan käyttämistä, mutta kaavamuutokset eivät oikein innostaneet, koska pitihän tunika saada päivässä valmiiksi. Kankaaksi valitsin Amy Butlerin Midwest Modern 2 Pink Dahlia -sarjan kuosin Fresh poppies. Kankaan ostin kevään Hulluilta päiviltä mielestäni kovinkin edullisesti 12 euroa metri. Butlerin kankaiden kuosit ovat valloittavia ja raikkaita, vaikka retrohenkeä on useammassa kuin yhdessä kuosissa. Tarkoituksena on hankkia Butlerin kankaita lisää, jotta saan ommeltua talvikäyttöön paremmin soveltuvan tunikan. Ompeluvaiheessa Burdan ohjeet eivät jättäneet mitään toivomisen varaa, tai no parempi ruotsinkielen taito on kyllä toivomuslistalla. Ohjeistus oli niin saksalaisen säntillistä kuin vain kuvitella saattaa ja lopputulokseen voi olla tyytyväinen. Ihastuin erityisesti raglanhihojen laskostukseen ja sen toteutustapaan, sekä käden- ja päänteiden huolitteluun. Helppo ei tässä tapauksessa ollut synonyymi halvalle. Pään- ja kädenteiden ns. risareunat käännettiin siististi nurjalle vinokaitaleen avulla, joka jäi kokonaan nurjalle siten, ettei näkyvissä ole rispaantuvia reunoja. Ainoa mitä muuttaisin kaavaan on taskut. En ymmärtänyt ommella taskuja sivusaumoihin, joten tunikan käyttäminen housujen kanssa saa odottaa.

Tunika työvaiheineen

Powered by Qumana

Ei kommentteja: