Talvista tunnelmaa

Olin tänään luistimilla pitkästä aikaa vuosiin. Oli aivan ihanaa, jää oli melkein peili ja ilma oli mitä mainioin. Repussani kannoin vaelluskenkieni lisäksi lankavyyhtejä ja kaksi lapasia. Olen nyt lomien aikana koittanut saada neulottua keskeneräisiä ja lahjaksi lupaamiani neulomuksia valmiiksi. Yhden työn olen saanut valmiiksi ja joitakin asteen verran eteenpäin. Viime vuonna neuloin koko lähisuvulle villasukat, samaan työhön en kuitenkaan halunnut ryhtyä tänä jouluna, joten neuloin vain miehelleni tumput.

Mitä: Tumput Kenelle: Janskulle Ohje: tuli lankojen mukana, sitä piti tosin muokata

Tein tumput Titityyltä saamaani ohjetta mukaillen, joten tumpuista tuli suuremmat, jotta ne mahtuvat isokätiselle miehelleni. Tumppujen lopulliset mitat ovat:

Pituus: 30 cm Leveys: 12,5 cm Peukalon pituus: 8 cm Peukalon leveys: 5 cm

Itselleni olen marras-joulukuun aikana tehnyt Satumetsä-tumppuja. Ostin ohjeen ja langat pakettina Tampereen messuilta marraskuussa, ja tällä hetkellä tumput näyttävät tältä:

Nämä ovat olleet joka suhteessa mielenkiintoiset tehdä. Ensin hämmennystä herätti ohjeessa annettu tiheys: 6:n puikoilla 15s ja 26 krs=10 cm. Voiko niin tiheää saada kunnolla huopumaan ja onkohan tämä nyt oikein? Tarkistin asian soittamalla Pirkanmaan kotityöhön, jossa vakuutettiin tiheyden olevan oikein. Tumpuista tuli sitten pitkät ja melko kapeat ennen huovutusta. Seuraava mielenkiinnon aihe oli huopuminen. Ohjeessa neuvottiin huovuttamaan nämä kaksinkertaisesta ohuesta Pirkka-langasta neulotut tumput hienopesussa. Noudatin ohjetta vain päästäkseni toteamaan, ettei huopumista tapahtunut juuri lainkaan. No, uusi yritys samassa pesuohjelmassa, eikä vieläkään riittävää huopumista. Kolmas pesu ei edelleenkään tuottanut toivottua lopputulosta. Neljännen pesun jälkeen tumput olivat jo huopuneet liikaa... Onneksi kotona on isokätinen mies, jonka voimat ja käden koko venyttivät tumput minulle riittävän kokoisiksi. Viimeisimmäksi mielenkiintoa on herättänyt kirjonta. Palaan taas ohjeeseen: neuvotaan piirtämään kuviot tumppuihin. No, ainakaan täällä päässä liitukynä ei tehonnut, ja olen ollut liian laiska hakeakseni räätälinliidut makuuhuoneesta. Kirjonta on siis tehty suurinpiirtein annetun mallin mukaan. Tosin kun omat tumppuni ovat ilmiselvästi kapeammat ja pidemmät, olen joutunut tekemään joitakin sovelluksia ja muutoksia malliin. Tumppujen ehdottomasti mukavin vaihe on menossa parhaillaan, ja se on kirjonta. Sormet ovat oikein innolla odottaneet pykä-, laaka-, etu, ketju- ja muiden niin monien pistojen tekemistä. Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että pitäisi ehkä luopua ohjeiden noudattamisesta ja tehdä omia, mutta ainakin toistaiseksi on ollut niin paljon helpompaa lukea jo laskettua ohjetta ja kritisoida sitä, kuin miettiä omia... Laiska mikä laiska. Nytkin villatakin takakappale on ollut pingotettuna joulukuun 22. päivästä saakka. No, onhan ainakin kunnolla pingottunut.