Torstaina 10.12. klo 13.00 istui vieressäni jännittynyt nainen, äitini. Kone lähtisi kohta liikkeelle noustakseen ilmaan. Sydämmen lyönnit tihenivät ja tuskan hiki tuntui käsissä. Muutamaa tuntia myöhemmin olimme turvallisesti Münchenin lentokentällä ja kokeneen matkailijan elkein suuntasimme hotelliimme.
Niin, olin viikko sitten onnellisesti Saksassa tutustumassa joulumarkkinoihin ja jumalaiseen Wollmeise-myymälään Pfaffenhofenissa. Seuraavassa tiivistetysti kuvakertomuksena matkamme:
Torstai 10.12.
Ensimmäisen päivänä emme ehtineet Münchenin keskustaan ennen auringonlaskua. 
Näiden vuoksi sinne mentiin: markkinoiden.
Neue Rathaus. Gotiikasta huolimatta raatihuone on todellakin uusi raatihuone. Rakennus on valmistunut joskus 1800-luvulla.
Jokaisen turistin pakollinen vierailukohde: Hofbräuhaus. Huomaa vannoutuneen siiderinnauttijan juomavalinta: vehnäolut. Perunasalaatit olivat maistuvia ja olut täyteläistä.
Perjantai 11.12.
Kuvat puhukoot puolestaan.
Tämä näky kohtasi melkein heti ovesta sisään astuttuani.
Ja tämä.
Lankaa valitsemassa. Tämä kummallinen rajaus on siksi, ettei Claudia näkyisi kuvassa. Itselleni en siis hymyile.
Taivaallista lankaa. Sitä oli pökerryttävän paljon. 
Nobody is Perfect -seinämä. Tämän langan sai tosiaan 10% prosentin alennuksella. Pakko myöntää, etten ollut kovin innokas penkomaan hyllyä, ehkä sen väriepäjärjestyksen vuoksi. Tosin minulle etsittiin sieltä kaipaamani Moses joululahjaa varten.
Valmista tuli!
Yli kahden tunnin urakan jälkeen on kaupan edessä onnellinen ostostelija. Langat ovat viisaasti piilossa, jokuhan olisi voinut nyysiä ne.
My precious! Huomauttaisin, että tässä on lankoja kolmelle "höperölle".
Piti päästä vielä illalla ulkoiluttamaan kameraa. Neue Rathaus, taas kerran.
Tunnelmallista oli, vaikkakin torstaina ja perjantaina satoi vettä.
Lauantai 12.12.
Yön aikana oli satanut lunta ja ilma oli pakastunut. Suomalainen oli kuin kotonaan.
Frauenkirchen tornit, Münchenin tunnukset.
Nürnbergin joulumarkkinoilla. Junamatka Münchenistä Nürnbergiin oli valaiseva. Mikäli matkustat Saksassa RE- tai RB-junilla, mene ajoissa laiturille, väijy itsellesi hyvä paikka tungoksessa, ole sopivasti röyhkeä ja etsi itsellesi mahdollisimman nopeasti istumapaikka. Muussa tapauksessa sinulle käy kuten meille. Minä lattialla pyörävaunussa ja äiti penkillä vieressä. Olipa erityisen nautittavat kaksi tuntia, maisemistakin näki vain puiden latvat. Takaisin tullessa tekniikkamme oli hioutunut täydelliseksi ja saimme oikein kunnon istumapaikat.
Koska mukana matkassa olleet matkaoppaat rajoittuivat Etelä-Baijeriin, jäi tämä Nürnbergin nähtävyys meille epäselväksi. Äitini kyllä jonotti pyörittämään aidassa roikkunutta rengasta, lampaita kun olemme.
Keisarinlinnan muurien sisäpuolella. Nürnbergissä sijaitsee yksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan linnoista. Kaupungin historiallinen merkitys oli syy siihen, miksi kansallissosialistinen puolue piti kokouksensa Nürnbergissä. Valittevasti meillä ei ollut aikaa vierailla entisellä puoluekokousalueella eikä edes Albrecht Dürerin museossa, joka sentään sijaitsee keskustassa.
Sunnuntai 13.12.
Viimeiseksi vierailukohteeksi valitsimme Dachaun keskitysleirin. Paikan vaikutus oli mykistävä.
Powered by Qumana
Tekstit
7 kommenttia:
Tiedät sanomattakin, miksen oikein osaa sanoa mitään. Olen mykistynyt.
Itsekin hymyilet aika muikeana siellä :D
Ite oon käynyt Auschwitzissa. Aika kylmäävä kokemus kieltämättä.
Vähänkö tuo kauppa on ihana, tuolla voisi vaan istua ja ihmetellä. En osaisi valita mitä haluaisin.
Tuo kauppa on varmaan maailman paras paikka :)
Oon ihan pikkuisen kade tuosta reissusta, vaikutti monellakin tapaa antoisalta:)
Ihanan näköistä! Ihana nähdä sustakin kuvia tuolla, näytät niin onnelliselta. :-) Ja vielä - suurkiitos! <3
Kyllä toi nyt vahvisti sitä, että tuolla täytyy päästä käymään. Haluaisin myös nähdä Dachaun. Sun kuvat olivat pysäyttäviä, ja mulla on taipumus hakeutua paikkoihin, joissa on tapahtunut historiaa mullistavia, yleensä kamalia asioita. Mun mielestä niissä kuuluukin käydä, ajatella asioita ja ottaa opiksi, ettei sama toistuisi. Hiroshima oli erikoinen kokemus - en ole missään muussa museossa nähnyt niin hiljaisia ja mietteliäitä vieraita enkä missään muussa niin rankan historian kokeneessa kaupungissa kokenut niin positiivista ja elämänmyönteistä tunnelmaa. Kirsikankukat atomipommipuistossa olivat järkyttävän kauniit.
San: Mr. J on vieraillut Auschwitzissa ja kertonut museosta. Luulen, että Dachaussa "pääsee helpommalla". Kamala historia, muttei kuitenkaan Auschwitz-Birkenaun veroinen.
Hanna: arvaa miksi Claudia valitsin mun langat? Muille oli ostoslistat, mutten mä itselleni ollut mitään tehnyt. Olin vaan sormi suussa.
Villasukka: olihan se. Vessassakin oli kattokruunu.
Midori: mä olin ihan tyhjä liikkeen jälkeen. Se oli perin kummallinen tunne, aivan kuin olisi antanut kaikkensa.
Huomenna: tarkempi kertomus kaupasta, miten sinne pääsee, mitä maksaa ja kuinka ihanaa siellä oli :)
Ihana paikka! Kunpa joskus pääsisi sinne. Ja kauniita kuvia muualtakin.
Lähetä kommentti